Kun olimme ryhtymässä yrittäjiksi, meille sanottiin, ettei yrittäjyys sovi kaikille. “En usko, että siinä kovinkaan pitkään pärjäätte.” kuuluivat kommentit. Kun sitten kuitenkin ryhdyimme tuumasta toimeen ja kaikki sujuikin mukavasti, aloimme miettiä, että mistähän tämä ennakko-odotusten ja oman kokemuksen ero johtuu. Tulimme siihen tulokseen, että meitä ajoi yrittäjinä aivan sama kysymys kuin silloin, kun olimme töissä muilla: miten toimin tänään, jotta yritys menestyy myös huomenna? Polttoaineena oli siis aiemminkin onnistumisen halu ja olimme valmiit tekemään sen eteen kovasti töitä. Siksi väitämme, että yrittäjyys ei ole ammatti, vaan mielentila.
Mistä on tämä mielentila tehty? Ainakin omatoimisuudesta, innostuksesta, vastuunkannosta, monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamisesta, kärsivällisyydestä ja priorisointikyvystä. Myös omien rajojen tunnistamisesta, sillä on olemassa jatkuva riski, että innostus (jota takaamme näillä asetuksilla löytyvän!) ajaa yli jaksamisen. Yrittäjähenkisyys on mitä suurimmassa määrin itsensä ja oman työn johtamista. Mietitköhän ehkä työnantajana mistä tällaisia supertyöntekijöitä saa?
Yrittäjähenkinen tarvitsee oikeanlaista johtamista
Väitämme, että organisaatiossasi tai tiimissäsi on jo roppakaupalla yrittäjäasennetta. Mutta se mitä saattaa puuttua, on sitä tukeva johtamiskulttuuri. Johtaja, joka varmistaa työntekijälleen hänen kiinnostustaan vastaavan roolin, antaa vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä ja tarjoilee kannustavaa – ei päsmäröivää – sparrausapua tilanteen mukaan. Mutta sekään ei vielä riitä. Lisäksi tarvitaan tiimikavereita, joita johdetaan samalla vapaudella ja ympäristö, jossa mahdollistetaan avoin, suora ja ystävällinen dialogi. Tällä yhdistelmällä jokaisen työntekijän on mahdollista saavuttaa suurin mahdollinen henkilökohtainen ja yhteinen menestys kehittäen jatkuvasti osaamistaan kannustavassa yhteisössä.
Alaistaidot haltuun coachaavalla otteella
Entä sitten ne, joilla luontaista proaktiivisuutta ei löydy samalla tavalla? Esihenkilötyön kulmakivet ovat samat – tuki, kannustus ja tilan antaminen ovat paikallaan toki silloinkin. Hierarkkiseen johtamiseen tottunut tai nuori työntekijä saattaa kuitenkin kokea olonsa turvallisemmaksi kun johtaminen – ainakin aluksi – tapahtuu läheltä. Samalla henkilölle voi lempeästi opettaa alaistaitoja, eli haastaa ja kannustaa ottamaan vastuuta ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Lisäksi on tärkeää auttaa työntekijää tunnistamaan ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Tämä onnistuu parhaiten coachaavalla johtamisotteella.
Ja minkälainen asenne organisaatiossa vahvistuu, kun johtajat, yhtiökumppanit tai jopa työkaverit opettelevat coachaavaa, eli valmentavaa otetta? Ihmiset kokemustasosta riippumatta kokevat, että heihin luotetaan, mikä lisää vastuunkantoa. He ottavat hallittuja riskejä, osaavat vetää terveet rajat ja luovat turvallisessa porukassa uteliaisuuden siivittämänä täysin uudenlaisia ideoita. Siksi näemme, että yrittäjyyden kannalta sillä, missä olet töissä – joko omassa firmassa tai muilla – ei ole niinkään merkitystä vaan sillä, miten teet töitä ja minkälaisessa johtamis- ja kollegiaalisessa kulttuurissa. Sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjähenkeä ruokkii parhaiten se, että jaamme käsityksen toinen toisistamme kykenevinä, taitavina ja jatkuvasti kasvavina ammattilaisina.
Näin valtakunnallisena Yrittäjän päivänä me kaksi yrittäjä-Sannaa haluammekin sanoa hurraa jokaisen sisäiselle yrittäjälle – tulkoon se esiin ja loistakoon kaikilla työpaikoilla!
